JUURET PERINTEISESSÄ NYRKKEILYSSÄ

Kuntonyrkkeily on puhtaasti liikunnallinen laji, joka on saanut alkunsa 80- luvulla kilpanyrkkeilystä, josta jätettiin tuolloin varsinaiset otteluharjoitukset kokonaan pois ja keskityttiin säkki-, pistehanska- ja pariharjoituksiin sekä kuntopiirityyppiseen kuntoharjoitteluun.

Kun Suomen Nyrkkeilyliitto käynnisti kuntonyrkkeilyohjaajien koulutustoiminnan 1992, harrastajien määrä nousi räjähdysmäisesti. Harrastajamäärän kasvuun vaikutti myös median positiivinen kiinnostus kuntoilumuotoa kohtaan.

Aluksi kuntonyrkkeilyä harrastettiin etupäässä nyrkkeilyseuroissa mutta vuosikymmenen kuluessa harrastus levisi mm. yksityisiin kuntosaleihin, urheiluopistoihin sekä erilaisiin liikuntaryhmiin. Urheiluopistoilla järjestetyt ohjaajakoulutukset lisäsivät lajin suosiota.

Suomi on kuntonyrkkeilytoiminnassa edelläkävijöitä ja johtava maa maailmassa, (Suomessa on yli 20 000 kuntonyrkkeilyn harrastajaa), kun harrastajamäärät suhteutetaan asukaslukuun. Lajin leviäminen on ollut hyvin pitkälti kiinni nyrkkeilyseurojen myönteisestä suhtautumisesta harrastustoimintaa kohtaan.

Ehkä suurin viehätys lajin harrastamiselle on harjoittelun monipuolisuus ja tehokkuus. Kuntonyrkkeily kuormittaa kehon lihas- ja hermojärjestelmää sekä sydäntä ja verenkiertoelimistöä hyvin monipuolisesti. Tekniset vaatimukset liittyvät siihen tavoitteeseen, että harjoittelusta saadaan oikean tekniikan avulla nautittavaa liikuntaa. Harjoittelun vauhdikkuus, vaihtelevuus ja tekninen haastavuus auttavat unohtamaan tehokkaasti arkipäivän murheet. Nyrkkeilyä on pidetty vanhastaan hyvänä tapana purkaa kontrolloidusti sisäisiä aggressioita.

Otteluharjoituksia lukuun ottamatta harjoittelu on melko samanlaista kuin kilpailijoillakin. Kuntonyrkkeilytuntiin kuuluu aina alkulämmittely, jonka tehtävänä on valmistaa keho harjoittelua varten. Lämmittely on hyvin monipuolinen ja rasittaa kehoa monin eri tavoin. Pääosin harjoittelu koostuu paritekniikasta, välineharjoittelusta sekä muista nyrkkeilyllisistä harjoitteista. Tunti päättyy aina huolelliseen loppujäähdyttelyyn.

Kuntonyrkkeily tarjoaa kunnon kohottamisen sekä motorisen oppimisen lisäksi myös sosiaalisia suhteita. Monet harjoitteista tehdään pareittain ja usein kannustetaan harjoittelemaan eri ihmisten kanssa. Harjoittelun myötä tutustuu uusiin ihmisiin. Harjoitussaleilla vallitseva positiivinen ilmapiiri on myös osa sosiaalista hyvinvointia.